TOIMINTAPERIAATTEET JA ARVOT 

Jokainen lapsi on erityinen 

Kunnioitetaan lasten erilaisuutta ja hyväksytään omana itsenään 

Huomioidaan kunkin lapsen erityiset tarpeet mahdollisimman hyvin kaikessa toiminnassa 

Lapsilähtöisyys

Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan lasten tarpeista ja lähtökohdista käsin

Mikä on lasten kielitaso, mitä on oleellista kehittää, mikä on kullekin ryhmälle ja lapselle sopiva toimintatapa ja oppimiskeino  

 

Lapsi on aktiivinen toimija ja tekijä 

Lapsi ei ole aikuisen kuuntelija eikä välikappale 

Kannustetaan lasta itse pohtimaan ja tekemään, ei anneta vastauksia valmiina 

Pyritään siihen, että lapset itse pääsisivät puhumaan ja tekemään mahdollisimman paljon. Käytettävissä oleva aika on niin lyhyt ja lapsia paljon, ettei sitä ei ole tarkoitus kuluttaa ohjeita antamalla ja lapsia istuttamalla. 

 

Arjessa oppiminen 

Kaikessa toiminnassa opitaan, ei vaan tietyillä toimintahetkillä

Ei keskitytä vaan sokeasti ainoastaan meneillä olevaan pääteeman opiskeluun, vaan poimitaan monipuolisesti kaikesta toiminnasta kuulloinkin oleellisia asioita. Täällöin ne jäävät oletettavasti vielä paremmin mielin ! 

Rutiinit 

Noudatetaan mahdollisimman pitkälti samankaltaista toimintarunkoa joka kerta 

Rutiinit lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta voivat tuntea olonsa turvalliseksi ennakoida tulevia tapahtumia 

Aloitetaan ja lopetetaan joka kerta samassa tilassa 

Erityisen tärkeää pienten kanssa ! 

 

Johdonmukaisuus 

Pidetään kiinni sovituista asioista, säännöistä ja rikkomusten/häiriöden seuraamuksista

Oleellista on keskustella näistä asioista lasten kanssa ja huolehtia, että lapset ovat näistä asioista tietoisia

Jos säännöt ovat kirjallisena ja jokainen on ne "allekirjoittanut", niihin on helpompi palata ja muistuttaa  lapsia, mitä on sovittu 

 

Suunnitelmallisuus - joustavuus 

Täytyy olla suunnitelma, jotta voidaan siitä joustaa

Suunnitellaan yhdessä yleiset teemat, jotka kukin opettaja eriyttää omalle ryhmälleen sopiviksi ja soveltaa niitä parhaaksi katsomallaan tavalla 

Suunnitelma on muokattava ja sitä on sovelettava tilanteen mukaan - mietitään valmiiksi erilaisia toimintavaihtoehtoja 

 

Painotetaan suomenkieltä, mutta annetaan lapselle mahdollisuus ilmaista itseään eri tavoin

Käytetään koko ajan selkeää/yksinkertaista suomenkieltä (tukena eleitä ja viittomia)

Tarvittaessa voidaan kääntää myös saksaksi, mutta jos lapsi tottuu, että saa ohjeet molemmilla kielillä, hänen ei tarvitse edes yrittää ymmärtää suomea 

Monille lapsille on luontaisempaa/helpompaa puhua saksaa, mutta kannustetaan puhumaan suomea myös keskinäisissä keskusteluissaan ja vapaan leikin tilanteissa

Annetaan lapselle mahdollisuus (varsinkin alussa) ilmaista itseään myös muilla tavoin : näyttämällä, viittomalla, piirtämällä jne. Pääasia, että lapsi saadaan jollain tapaa kommunikoimaan. Kielen kehittyessä voidaan vaatia enemmän myös puhetta suomeksi. 

 

Kohdataan lapsi ja lapsen vanhempi/hakija positiivisesti 

Pyritään saamaan myönteinen kontakti jokaiseen lapseen ryhmään lapseen, kuunnellaan aidosti lasta ja otetaan hänen asiansa/murhensa vakavasti. Tämä ei tarkoita, että annetaan lapsille missä tilanteessa ja milloin vain mahdollisuus kertoa esim. lempi televisio - ohjelmastaan, jos meneillä on ohjattu toiminta. Annetaan kuulumisten vaihtamiselle kuitenkin oma aika ja paikka, ja tilanteen mukaan otetaan ne huomioon muutenkin ja hyödynnetään opetuksessa.

Haaste ! Pystytkö jokaisen Suomi - koulukerran jälkeen kertomaan jokaisesta paikalla olleesta lapsesta jonkin positiivisen asian liittyen ? 

Niin pitkälti kuin on mahdollista, kohdataan joka kertaa myös lapsen tuoja/hakija. Vaihdetaan peruskuulumiset, kerrotaan päivän toiminnasta, muistutetaan poikkeuskerroista, pyritään kertomaan olennaiset tapahtumat ja mielellään aina jotain positiivista. Jokaista pikku kinaa tai ns. häiriökäyttymistä ei ole oleellista alkaa aina puida vanhempien kanssa. Jatkuvasta toistuvasta häiriökäyttäymisestä puolestaan on aihetta keskustella. 

 

Kertaus on opintojen äiti 

Kerrataan, muistellaan ja käydään läpi jo käsiteltyjä asioita. Tässä oiva tilaisuus haastaa lapset : " Mitä me viime kerralla tehtiin  ? ".

Toistetaan tarpeen mukaan samoja lauluja, leikkejä ja tehtäviä. Näin lapset saavat onnistumisen kokemuksia. Vähitellen lisätään, monimutkaistetaan ja vaikeutetaan. 

Palautteen antaminen ja avoin keskustelu 

Annetaan lapselle mahdollisimman paljon positiivista palautetta "oikeanlaisesta"/hyväksytystä toiminnasta : vahvistettaan positiivista käyttäytymistä antamalla siitä huomiota. Jos lapsi saa huomiota ainoastaan negatiivisella toiminnallaan, se lisääntyy entisestään. 

Annetaan palautetta myös ohjaajat toinen toisillemme. Keskustellaan avoimesti asioista ja pohditaan yhdessä ratkaisuja mahdollisiin pulmatilanteisiin. 

Vaikka kullakin opettajalla on oman ryhmänsä, emme ole yksin. Olemme tiimi, jonka tarkoituksena on yhdessä toimia lasten parhaaksi!